Vetoomus paremman kaivoslain puolesta

Mineraaleja tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

ALLEKIRJOITA – Vetoomus luovutetaan eduskuntapuolueille

Allekirjoittajina jo esimerkiksi Etelä-Savon maakuntaliitto, Lapin Matkailuelinkeinojen Liitto, Kalatalouden Keskusliitto, Vapaa-ajan asukkaiden liitto VAAL ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen, näyttelijä Jasper Pääkkönen, näyttelijä-yrittäjä Satu Silvo, näyttelijä Jarmo Mäkinen, näyttelijä Martti Suosalo, ohjaaja Kari Heiskanen, muusikko Jussi Chydenius, muusikko Janus Hanski, kirjailija Anni Kytömäki, kirjailija Kirsti Manninen… yli 60 yritystä ja yhdistystä, satoja vaikuttajia ja tutkijoita. Katso kaikki allekirjoitukset täältä.

Kaivoslakia käsitellään parhaillaan eduskunnassa – allekirjoituksien kerääminen jatkuu.

Kaivoksien luonne on muuttunut.

Kun kaivokset aikaisemmin olivat paljon pienempiä ja suomalaisomistuksessa, niin nykyään ne ovat sata tai tuhat kertaa suurempia sekä lähes kaikki ulkomaalaisten tahojen omistamia.

Suomeen kohdistuu kaivosmaana paljon kiinnostusta, koska kaivosyhtiöiden on edullista toimia täällä ja toimintaympäristö on vakaa. On totta, että mineraalejakin tarvitaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaivosteollisuus nimenomaan ajaa kaivosteollisuuden etuja. Kaivosyhtiöt taas haluavat tehdä mahdollisimman paljon tuottoa, riippumatta maasta missä ne toimivat.

Lain tehtävä on varmistaa, että teollisuus toteutetaan yhteiskunnan muiden osapuolien ja luonnon kannalta hyvällä tavalla.

Kaivoslakiesityksessä on joitain parannuksia.

Merkittävimmät niistä ovat:
– Kunnalla on oikeus olla kaavoittamatta aluetta kaivokselle. Tämä on kuitenkin puutteellinen oikeus, sillä kunta ei pysty kieltämään malminetsintää näillä alueilla, aiheuttaen eturistiriidan.
– 10 vuoden malminetsinnän jälkeen kysytään maanomistajien suostumusta malminetsintään. 50 %:n suostumus riittää.
– Kansallispuistot ja luonnonpuistot rajataan kaivostoiminnan ulkopuolelle (luonnonsuojelulaki)

Kaivoslakiesitys ei ole kuitenkaan tarpeeksi hyvä.

Nämä parannukset eivät vielä suojaa paikallisten oikeuksia, luonnon, vesistöjen ja pohjaveden puhtautta tai muiden elinkeinojen tasavertaisuutta.

Suomi on yksi maailman vähiten saastuneita maita. Ilmamme on maailman puhtainta ja pohjavetemme maailman kärkiluokkaa. Erityistä ovat myös lukemattomat, puhtaat vesistöt. Elintarvikkeemme ovat Euroopan puhtaimpia ja meillä on maailman suurin luomukeruualue.

Luonto, ruoan kasvuympäristön ja vesien puhtaus ovatkin tärkeimpiä kansainvälisiä myyntivalttejamme elintarvike- ja matkailualalla. Puhtaan veden arvo tulee tulevaisuudessa lisääntymään.

Meillä on paljon menetettävää.

Siksi haluamme, että kun Suomessa tehdään kaivoksia, ne tehdään kunnolla.

Tilanne nyt
Tilanne tulisi olla

Kaivoksen sulkeminen

Kaivosyhtiön tulee kyetä maksamaan kaivoksen sulkeminen ja estää ympäristön saastuminen

Tilanne nyt

– Kaivoksen sulkemissuunnitelma vaaditaan vasta kun kaivosta ollaan sulkemassa. Yrityksen ei tarvitse osoittaa, että se kykenee taloudellisesti kaivoksen sulkemiseen ja pitkäaikaiseen jälkihoitoon.

– Avolouhos voi täten olla houkuttelevampi toimintamalli, sillä se on halvempi toiminnan aikana kuin tunnelikaivos. Avolouhoksen sulkeminen on kuitenkin paljon kalliimpaa ja haastavampaa.

– Kaivosyhtiötä vaaditaan osoittamaan varoja suljetun kaivosalueen hoitoon vain 30 vuoden ajaksi. Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto totesi raportissaan, että tällöin yhteiskunta suurella todennäköisyydellä päätyy suljetun kaivoksen maksajaksi.

Tilanne tulisi olla

– Kaivosyhtiön tulee ottaa huomioon kaivoksen sulkemisen ja alueen jälkihoidon kustannukset jo kaivosta suunnitellessa: sulkemissuunnitelma tulisi esittää jo kaivoslupaa haettaessa.

– Kaivoksen sulkemisen huomioon ottaminen jo alkuvaiheessa vaikuttaisi siihen, millaisia kaivoksia Suomeen rakennetaan. Yhteiskunta ei yhtä todennäköisesti joutuisi suljetun kaivosalueen maksajaksi.

– Kaivosyhtiön tulee kattaa kaivoksen jälkihoito ja ympäristön saastumisen estäminen pidempään kuin esitetyt 30 vuotta.

Elinkeinojen tasavertainen kohtelu

Kaivoshankkeen paikallinen kokonaisvaikutus tulee arvioida kattavasti

Tilanne nyt

– Kaivoslupa on myönnettävä, ellei sille ole laissa mainittua estettä. Esteen määritelmä on niin vajaa, että mitään hyöty-haitta-arviointia ei tehdä, eikä hankkeen kokonaisvaikutusta arvioida esimerkiksi talouden, muiden elinkeinojen tai työllisyyden kannalta.

– Kaivoslupa pitää siis myöntää, jos sitä haetaan, vaikka se tarkoittaisi merkittäviä ja pysyviä menetyksiä alueen muille elinkeinoille.

– Tämä on merkityksellistä, sillä kaivoksia on monenlaisia: esimerkiksi Kaapelinkulman avolouhoksen käyttöikä oli vain kaksi vuotta, mutta sen aiheuttama saastuminen on pysyvää. Avolouhoksia suunnitellaan myös matkailualueiden välittömään läheisyyteen, kuten Ylläs 4,5 km:n, Ruka 12 km:n ja Lintulan luostari 2,4 km:n etäisyydellä.

Tilanne tulisi olla

– Kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punnitseminen, eli intressivertailu, täytyy lisätä lakiin.

– Kaivoshankkeen kokonaisvaikutukset tulee kartoittaa tarkasti, niin että kaikkien osapuolten hyödyt ja haitat otetaan huomioon, mukaan lukien muut elinkeinot ja luontovauriot.

– Kaivoshankkeelle tulee myöntää lupa vain, jos sen paikallinen ja yhteiskunnallinen kokonaisvaikutus jää positiiviseksi.

Kunnan mahdollisuus vaikuttaa

Kunnalla tulee olla aito mahdollisuus päättää kaivostoiminnan sijoittumisesta

Tilanne nyt

– Lakiesityksessä pyritään parantamaan paikallista hyväksyttävyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia siten, että kunnalla on oikeus vaikuttaa kaivostoiminnan sijoittumiseen kaavoituksella.

– Tämä on puutteellinen oikeus, sillä kunta ei kuitenkaan pysty kieltämään malminetsintää näillä alueilla.

– Malminetsintäluvan myöntäminen alueelle, jonne kunta ei halua kaavoittaa kaivostoimintaa, aiheuttaa ristiriitatilanteita paikallisten asukkaiden, elinkeinojen ja malminetsintäyhtiön näkökulmasta. Se voi myös johtaa myöhempiin oikeushaasteisiin.

Tilanne tulisi olla

– Kunnalla tulee olla aito mahdollisuus päättää, mitkä alueet eivät sovellu kaivostoimintaan – tämän tulee ulottua myös malminetsintään.

– Malminetsintäluvan myöntämisen esteeksi tulee lisätä se, että kaivostoiminta ei sovellu alueelle, tai että kunta vastustaa kaivostoimintaa alueella.

Kiertotalous

Lain tulee edistää kiertotaloutta

Tilanne nyt

– Lakiesitys huomioi kiertotalouden vain niin, että kaivosjätteiden uudelleenkäyttö täytyy jättää mahdolliseksi. Esimerkiksi oikeuskanslerin virasto totesi lausunnossaan, että tämän vaikutus kiertotalouden tukemiseen on hyvin minimaalinen.

Tilanne tulisi olla

– Lain tulee ohjata kehitystä kiertotalouden suuntaan.

– Maanomistajille ja yrityksille tulee selkeyttää, mitkä kaivannaiset luokitellaan yhteiskunnan kannalta kriittiseksi materiaaliksi. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, että voiko kaivoshankkeelle saada pakkolunastusluvan vai ei.

– Päivitettävä lista kriittisistä materiaaleista mahdollistaa yhteiskunnallisen pohdinnan muuttuvasta mineraalien (neitseellisten raaka-aineiden) tarpeesta.

Maanomistajat

Maanomistajien vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä

Tilanne nyt

– Lakiesitys esittää maanomistajan vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi yrityksen järjestämää avointa tiedotustilaisuutta.

– Lisäksi 10 vuoden malminetsinnän jälkeen kysytään maanomistajien suostumusta malminetsintään. 50 %:n suostumus riittää.

Tilanne tulisi olla

– Yrityksen tulisi neuvotella malminetsintäluvan tutkimuksien sijainnista, vakuuksista ja korvauksista maanomistajan kanssa, Ruotsin mallin mukaisesti. Ristiriitatilanteet ratkaisisi kaivosviranomainen.

– Suostumuksen suurempi prosenttimäärä vähentäisi paikallista vastakkainasettelua.

– Maanomistajan tulisi pystyä kieltäytymään malminetsinnästä silloin kun se kohdistuu yhteiskunnan kannalta ei-kriittiseen mineraaliin.

Luonnonsuojelualueet

Luonnonsuojelualueet kaivostoiminnan ulkopuolelle

Tilanne nyt

– Kansallispuistot ja luonnonpuistot on suljettu pois kaivostoiminnalta.

Tilanne tulisi olla

– Myös muut luonnonsuojelualueet tulee sulkea pois kaivostoiminnalta.

Ehdotukset lakikirjauksiksi

  1. Sulkemissuunnitelma ja -selvitykset lisätään kaivosluvan edellytykseksi. Kaivosyhtiön vastuu kirjataan ulottumaan kaikkiin aiheutettuihin vahinkoihin, ei harhaanjohtavasti “vähintään 30 vuotta”.
  2. Intressivertailun selvitystyöryhmä totesi, että mikäli intressivertailu haluttaisiin ottaa käyttöön, siihen tulisi asettaa uusi työryhmä. Lisäksi ympäristöluvan ja kaivosluvan yhtäaikainen käsittely olisi olennaista. Lakiesityksen mukaan ympäristöluvan ja kaivosluvan yhteensovittamisen tietojärjestelmä maksaisi noin 350 000 euroa. Esitämme, että ympäristöluvan ja kaivosluvan yhteensovittamiseen osoitetaan rahoitusta, ja intressivertailun käyttöönottoon asetetaan työryhmä. Vaihtoehtoisesti ympäristölupa haettaisiin ennen kaivoslupaa. Intressivertailun positiivinen kokonaisvaikutus, joka huomioi kaivoksen sulkemisen jälkeisen ajan, kirjataan kaivosluvan myöntämisen ehdoksi.
  3. Malminetsintäluvan myöntämisen esteeksi lisätään kaivostoiminnan soveltumattomuus alueelle tai että kunta vastustaa kaivostoimintaa alueella. Perusteluihin kirjataan, että kaivostoiminnan soveltumattomuudeksi katsotaan, että malminetsintä kohdistuu yhteiskunnan raaka-ainehuollon kannalta ei-kriittiseen mineraaliin, ja maanomistaja vastustaa malminetsintäluvan myöntämistä.
  4. Lakiin kirjataan merkintä listasta, joka määrittää yhteiskunnan raaka-ainehuollon kannalta kriittiset mineraalit.
  5. Malminetsinnän tutkimussuunnitelmasta, vakuuksista ja korvauksista neuvottelu lisätään lakiin. Ristiriitatilanteet ratkaistaisiin lupapäätöksessä. Maanomistajien suostumusprosentti nostetaan korkeammalle.
  6. Luonnonsuojelulakia muutetaan niin, että malminetsintä on kiellettyä kaikilla luonnonsuojelualueilla.

ALLEKIRJOITA – Vetoomus luovutetaan eduskuntapuolueille

Katso infokortit

lahjoita KAMPANJALLE

Toivomme allekirjoittajiksi yksityishenkilöiden lisäksi yrityksiä, yhdistyksiä, liittoja ja tutkimuslaitoksia. Etsimme myös julkisuuden henkilöitä kampanjavetureiksi. Ole rohkeasti yhteydessä.

Kaivoskuva: Suomen Luonto / Aviation Studio / Mikko Maliniemi
Luontokuvat: Adobe Stock / Rolf G. Wackenberg, Kristyna, Mazur Travel, Kriste, Jamo Images