Yleiset ja yksityiset edut

Esimerkki yleisten ja yksityisten etujen puutteellisestä selvityksestä – Ylläs

Hannukainen on poikkeuksellinen kaivoshanke, joka tulisi sijaitsemaan aivan Ylläksen matkailualueen vieressä. 10 km:n säteelle kaivoksesta mahtuu kaksi hiihtokeskusta, Äkäslompolon matkailukylä ja valtava määrä matkaiilutoimintaa – pelkästään Visit Ylläkseen kuuluu noin 130 yritystä. Yritystoiminnan myyntivaltit perustuvat pikälti hiljaisuuteen ja koskemattomaan luontoon.

Matkailualue on kaivoksen vaikutuspiirissä. Kaivosalue olisi selkeästi näkyvissä tunturilta. Pölyn laskeumatietojen mukaan tiedetään, että merkittävää pölylaskeumaa voi tulla vielä 10 km:kin etäisyydelle.

Kaivoslain esitöissä todetaan (HE 273/2009 vp, s. 92 – 93):
”Kaivoslupahakemuksessa olisi esitettava tiedot kaivostoiminnan arvioiduista vaikutuksista yleisiin ja yksityisiin etuihin seka niille koituvista hyodyista, menetyksista ja haitasta ottaen huomioon, mita 18 §:n 1 momentissa saadetaan. Kaivoslupahakemuksessa olisi myos esitettava selvitys toimenpiteista, joilla kaivostoiminnan haitalliset vaikutukset on tarkoitus poistaa tai joilla niita on tarkoitus vahentaa, seka selvitys suunnitellun kaivostoiminnan arvioiduista ymparistovaikutuksista ymparistovaikutusten arviointimenettelysta annetun lain 25 §:ssa tarkoitetussa laajuudessa.”

Näitä yksityiseen etuun liittyviä menetyksiä kuvaillaan yleisesti ottaen liian ylimalkaisesti. Haittoja ja menetyksiä ei selvitetä tavalla, joiden perusteella maanmittauslaitos voisi myöntää haitankärsijöille laillisesti kuuluvia korvauksia.

Hannukaisen YVA-selostuksessa todetaan, että yksityiselle edulle ei aiheudu huomattavaa haittaa. Yksityiselle edulle koituvia haittoja tai menetyksiä, koskien kiinteistöjä tai elinkeinotoimintaa, ei yksilöidä sen enempää. YVA sisältää pöly- ja melumallinnuksia, joissa kiinteistöt näkyvät merkittynä kartalla. Siinä ei kuitenkaan esitetä mitkä elinkeinonharjoittajat ovat niiden vaikutuspiirissä, tai minkälaisia kiinteistöjä ovat ne, joille aiheutuu tästä kiinteistön arvon alenemaa.

Pohjois-Savon ELY on ottanut tähän kantaa vastikään (22.10.2022):
” Yhteysviranomainen katsoo myös, että mahdollisuus
myydä kiinteistö edelleen kuuluu osaksi aineellisen omaisuuden
tavanomaista käyttöä. Tällä perusteella jo YVA-vaiheessa on esitettävä
ainakin yleistasoinen tarkastelu siitä, kuinka hanke mahdollisesti vaikuttaisi
erityisesti lähialueen kiinteistön omistajien mahdollisuuksiin hyödyntää
kiinteistöään myös edellä mainitussa tarkoituksessa. Hankkeen
mahdolliset negatiiviset vaikutukset aineelliseen omaisuuteen on
huomioitava osana ihmisiin kohdistuvaa vaikutusten arviointia, mutta myös
tarkastellessa hankkeen elinkeino- ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia
(+/-). Arviointia tekevien asiantuntijoiden tulee tämän vuoksi perehtyä
huolellisesti YVA-ohjelmasta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä
otettava niissä esitetyt kannanotot huomioon arviointia tehdessään
(=haittojen luonne ja niiden alueellinen kohdentuminen).”

Hannukaisen YVAssa alueella erittäin merkittävää matkailuyritystoimintaa kuvaillaan hyvin suuripiirteisesti ja vain yleisesti kuvaillen, noin puolen sivun verran. Selvityksessä ei esitetä mitään lukuja yritysten määrästä, sijainnista tai toiminnan laajuudesta. Väestöä sen sijaan kuvaillaan usean sivun verran, käsitellen hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja kuten ikäjakaumaa, sukupuolijakaumaa, koulutustasoa ja jopa lääkärikäyntien määrää. (s. 309 – 321).

Ainoa hieman yksityiskohtaisempi tarkastelu on rakennuksista 1 – 2 km etäisyydellä (s. 313).

Kuitenkin suurimpana vaikutusalueena arvioidaan olevan 1 – 3 km:

YVAn yhteydessä tehdyn sidosryhmätyöskentelyn pohjalta on koostettu seuraavaa arviointia (s. 605 – haitan vakavuus kasvaa keltaisesta punaiseen):

Matkailutoiminnan herkkyyttä negatiivisille vaikutuksille kuvataan näin (s. 606):

Tämän pohjalta muodostettu arvio on tämä (s. 620):

Tarkin mahdollinen kuvaus on seuraava (s. 619):

YVA-selostuksesta ja siihen liittyvästä kaivoslupahakemuksesta jätetttiin seuraavia lausuntoja:

(Lapin matkailuelinkeinon liitto)

(Luonnonvarakeskus)

(Metsähallitus)

Dilacomi-hankkeessa teetetyn kyselyn yhteydessä kävi ilmi, että YVAn ympäristövaikutusten osuuden koki melko tai erittäin epäluotettavaksi yli 75 % Ylläksen alueen matkailuyrittäjistä, ja matkailuvaikutusten arvioinnin melko tai erittäin epäluotettavaksi yli 80% matkailuyrittäjistä.

Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että lähialueella sijaitseva kaivos vähentäisi alueelle palaamishalukkuutta 40 – 50 %:lla vastaajista. Uudelleenvierailuhalukkuus vähenee etenkin ulkomaalaisilla matkailijoilla sekä niillä, jotka valitsivat matkakohteen sen luonnonmaisemien ja erämaisuuden takia.
Useammassa tutkimuksessa on todettu matkailuyritysten kokevan, että riittävä etäisyys kaivoksen ja tärkeän matkailualueen välillä on keskimäärin 40 km. Lähempänä sijaitseviin hankkeisiin suhtauduttiin kriittisesti. Tämä todettiin myös Kittilässä, jossa suhtaudutaan keskimäärin positiivisesti 35 km etäisyydellä sijaitsevaan, jo toiminnassa olevaan kaivokseen, mutta ei uusiin hankkeisiin, jotka sijoittautuisivat lähemmäksi lomakeskusta.

Gaia consultingin selvityksessä ”Kolarin aluetaloudellinen arviointi – alustavia tuloksia” (2017) arvioitiin että Hannukaisen kaivos aiheuttaisi alueen matkailulle – 18 % pienemmän liikevaihdon ja pysäyttäisi sen kasvun (skenaario A = kaivos toteutuu, skenaario B = kaivos ei toteudu).

Ryhmä lähiseudun asukkaita ja matkailuyrityksiä ja niiden yhdistyksiä vei kaivoslupapäätöksen hallinto-oikeuteen. Haittavaikutusten puutteellisesta selvityksestä kertoo kärjistetysti se, että hallinto-oikeus ei katsonut Ylläksen matkailuyrityksiä ja niiden yhdistyksiä asianosaisiksi sillä perusteella, että heille ei olisi tulossa menetyksiä (s. 27).

Kaivoslain esitöissä HE 273/2009 todetaan kuitenkin hyvin selkeästi, että henkilö jonka omaisuuteen tai elinkeinoon aiheutuu haittaa on asianosainen:

81 §.
“Kaivostoimituksen asianosanen. Jotta
menettely kaivostoimituksessa olisi yhdenmukainen lunastuslain ja kiinteistönmuodostamislainsäädännön kanssa, kaivostoimituksen asianosainen määriteltäisiin kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentin mukaisesti. Kaivostoimituksen asianosainen olisi
asianomainen kaivosaluelunastusluvan ja
kaivosluvan haltija sekä muu henkilö, jonka
oikeutta tai etua toimitus välittömästi koskee.
Tällöin kaivostoimituksen asianosainen
yleensä olisi se kiinteistön omistaja, jonka
omaisuuden käyttöoikeus lunastetaan taikka
jonka omaisuuteen muuten puututaan, mutta
voisi kaivoshankkeiden usein laajalle ulottuvien vaikutusten takia olla sellainenkin, joka
ei luovuta käyttöoikeutta omaisuuteen tai
jonka omaisuuteen ei muuten puututa.

Selvyyden vuoksi ja jotta kaivoshankkeissa
olisi laaja hankkeen vaikutuksiin perustuva
mahdollisuus esittää kaivostoimituksessa
vaatimuksia, todettaisiin pykälässä, että kaivoksesta taikka kaivosalueen tai kaivoksen
apualueen käyttämisestä aiheutuvasta haitasta tai vahingosta voitaisiin määrätä korvaus
lunastuslain 38 §:n estämättä.

(Lunastuslaki 38 §: Jos työntekijä tai naapuri taikka muu henkilö, jolta ei lunasteta omaisuutta, kärsii lunastuksen tai lunastuksella toteutettavan yrityksen vuoksi merkittävää haittaa tai vahinkoa, josta olisi määrättävä korvaus, jos häneltä olisi lunastettu, haitta tai vahinko voidaan vaadittaessa korvata, jos korvaamista on olosuhteisiin katsoen pidettävä kohtuullisena. )

Korvauksia arvioitaessa ja määrättäessä sellainen henkilö-
piiri, jolta ei lunasteta omaisuuden käyttöoikeutta tai jonka omaisuuteen ei muuten puututa, olisi kaivostoimituksessa asetettava samaan asemaan kuin ne, joilta omaisuuden
käyttöoikeus lunastetaan tai joiden omaisuuteen muuten puututaan.”

Hallinto-oikeus totesi päätöksessä ensimmäistä kertaa, että Tukesin antamat yleisten ja yksityisten etujen määräykset olivat puutteellisia. Oikeus kumosi kaivoslupapäätöksen kuitenkin perustuen siihen, että lähistön kiinteisön omistajia ei ollut kuultu asianosaisina, eikä siten käsitellyt puutteellisia ylesiten ja yksityisten etujen määräyksiä tarkemmin.

Tämä oli käänteentekevä päätös, ja Hannukainen Mining Oy:n uusi lupahakemus onkin muihin lupahakemuksiin verrattuna poikkeuksellisen laaja ja yksityiskohtainen.

Yksityisten etujen haittoja ja menetyksiä ei kuitenkaan yksilöidä muuten kuin kiinteisöjen sijainnilla melu- ja pölymallinnuksiin nähden. Elinkeinoihin aiheutuvia vaikutuksia ei selvitetä.

Matkailuun aiheutuvan vaikutuksen arvioidaan olevan työllisyyden kannalta positiivinen:

Puutteelliset selvitykset yksityisten etujen haitoista ja menetyksistä aiheuttavat sen, että haitankärsijän on hyvin vaikea saada kaivoslain tarkoittamaa täyttä korvausta haitoista, lunastuslain tarkoittamalla varallisuuden muuttumattomuusperiaatteella.

Tämä aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta alueen asukkaissa, koska oletuksena on, että kaivos tuo tullessaan suuria menetyksiä alueen elinkeinoille ja kiinteistön arvolle, mutta niistä ei saa mitään korvauksia.

Asia koetaan Ylläksen alueella erittäin tärkeäksi, mistä kertoo se, että tulevat haitankärsijät ovat käyttäneet jo 350 000 euroa edunvalvontaan, muun muassa asiantuntijapalkkioihin ja oikeudenkäyntikuluihin.

Yksilöidympi haittojen ja menetysten esittäminen on perusteltua myös korvauksien suuruuden arvioinnin kannalta. Kun korvauksensaajia on paljon, voivat korvaukset nousta suuriksi jo pelkästään kiinteistön arvojen laskunkin takia. Pellervon taloustutkimus arvioi rantakiinteistöjen arvon laskua eri etäisyyksillä kaivoksesta.

Malminetsinnän suhteen kaivoslain 2011 esitöissä sanotaan (s. 92):
Pykalan 2 momentin 6 kohdan nojalla hakemuksessa
olisi selvitettava suunnitelman
mukaisen toiminnan ymparisto- ja muut vaikutukset.
Malminetsintalupaa tai kullanhuuhdontalupaa
koskevassa hakemuksessa
olisi esitettava tiedot alueen ymparistosta
(esimerkiksi luonnonsuojelualueista ja tarkeista
tai muista vedenhankintakayttoon soveltuvista
pohjavesialueista) seka alueella
harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta.

Kaivostoiminnan suhteen ei ole samanlaista kirjausta, mikä on osasyynä elinkeinojen haittojen puutteelliseen selvitykseen.

1) MaRa ry. Matkailijat karsastavat kaivoksia – DILACOMI-hanke, 2013.

2) Business Finland, 2022

3) Pellervon taloustutkimus ja Suomen ympäristökeskus: Kaivostoiminnan hyötyjen ja ympäristöhaittojen euromääräinen arvottaminen, 2014. MaRa ry. Matkailijat karsastavat kaivoksia – DILACOMI-hanke, 2013. Hannukaisen kaivos ja matkailu, DILACOMI-hanke, Mikko Jokinen, METLA, 2014.

Joissain tutkimuksissa on todettu, että kaivoksilla ei olisi negatiivista vaikutusta matkailuun, mutta nämä ovat yleensä joko tarkastelleet matkailun kehittymistä laajemmalla alueella (esim. kattaen koko Lapin alueen), kauempana kaivoksesta tai malminetsinnän aikana – suurin vaikutus on todettu silloin, kun kaivos sijaitsee matkailualueen läheisyydessä.

4) Hannukaisen kaivos ja matkailu, DILACOMI-hanke, Mikko Jokinen, METLA, 2014.

5) Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Kittilässä, 2019. Hannukaisen kaivos ja matkailu, DILACOMI-hanke, Mikko Jokinen, METLA, 2014.